Oheinen kirjoitus on julkaistu Kaupunkiaktivismi-blogissa 20.8.2015. Kirjoituksessa summataan oivalla tavalla myös Kuntasäpinää-hankkeessa tehtyjä havaintoja ja pohditaan niiden merkitystä. (Linkit: ks. alkuperäinen julkaisu.)

Maija Faehnle (Helsingin yliopisto/Suomen ympäristökeskus) ja Pasi Mäenpää (Helsingin yliopisto)

Mikä yhdistää, mikä erottaa kansalaisaktivismia kaupungeissa ja etäämpänä niistä? Miten kansalaisliikkeet ja kuntademokratia suhtautuvat toisiinsa? Miten aktivismin nousu voi uudistaa ymmärrystä edustamisesta? Näitä kysymyksiä pohdimme 9.6.2015 aktivismiopintopiirin (https://kaupunkiaktivismi.wordpress.com/2015/04/13/aktivismiopintopiiri-pohtii-yhteisasumista-ruokapiireja-kansalaisliikkeita-ja-tee-se-itse-urbanismin-paikallisia-erityispiirteita/) kesäseminaarissa yhdessä Kaupunkiaktivismi-hankkeen serkun, Kuntasäpinää 2015 – Asukasaktivistit kansanvallan edustajina -hankkeen kanssa. Kuntasäpinää-hankkeessa Tampereen yliopiston tutkijat Jarmo Rinne ja Tiina Rättilä tutkivat aktivismia koko Suomessa. Seminaarissa hanketta edusti heidän lisäkseen hankkeessa väitöskirjaa tekevä opintopiiriläinen Anna-Maija Halme.

Väitöstutkimus zoomaa kulttuuriperintöaktivismiin edustuksellisen demokratian uusintajana

Anna-Maija tutkii väitöstyössään, miten julkinen valta hallinto- ja luottamushenkilöineen suhtautuu ihmisten omaehtoiseen, puolueiden ulkopuolella tapahtuvaan aktivoitumiseen erityisesti maankäyttö- ja kulttuuriperintökysymyksissä. Tutkimuksessa haastatellaan kansalaisliikkeiden aktivisteja, hallinnon edustajia ja muita poliittisia toimijoita tapaustutkimuksissa Joensuussa (Wanha Jokela), Paimiossa (kulttuurimaisema) ja Helsingissä (Malmin lentokenttä).

Anna-Maija selvittää tapausten avulla ja koko Kuntasäpinää-hanke yleisemmin myös sitä, miten kansalaisliikkeiden ja niiden aktivistien toiminta voisi auttaa elävöittämään nykyistä edustuksellista päätöksentekojärjestelmää. Kansalaisliikkeen järjestäytyessä puolueeksi – esimerkkinä Vihreät 1970-luvulla tai Perussuomalaiset 2010-luvulla – puolueen toiminnan yhteys kansalaistoimintaan on vielä suhteellisen tiivis. Ajan myötä yhteys usein heikkenee. Kansalaisliikkeet toimivat osaltaan kansalaisten ja heidän virallisten edustajiensa lähentäjinä, koska liikkeissä on ainakin toisinaan luottamushenkilöitä mukana. Liikkeiden kyvyssä herättää ihmisissä toimintaintoa voisi piillä potentiaalia saada myös perinteistä edustuksellista demokratiaa järisytettyä uusin tavoin kansalaisia kiinnostavaksi

Edustuksellisuutta hahmotetaan uudelleen

Anna-Maijan väitöstyön ja koko Kuntasäpinää-hankkeen kiinnostus on kuntademokratian vahvistamisessa myös edustavuuden uudelleenajattelun kautta. Edustamisen sijasta puhutaan mieluummin representaatiosta ja mielipiteenilmaisujen performatiivisesta luonteesta. Kannanotot koskien vaikkapa omaa ympäristöä ovat esityksellisiä tekoja, jotka sisältävät vaateen tulla noteeratuksi. Tällä tavoin ymmärrettynä myös some-kirjoittelu ja omaehtoinen toiminta ovat poliittista aktivismia, eivät poliittisen toiminnan ulkopuolista puuhastelua.

Hankkeen yksi tavoite on selvittää, miten aktivistit näkevät itsensä kansanvallan edustajina ja mitä edustaminen heille tarkoittaa. Mistä pohjimmiltaan tulevat käsitykset, että joku voi edustaa jotakin?

Kuntalaiset voivat kokevat edustajakseen ennemmin jonkun muun kuin vaalien kautta valitun luottamushenkilön. Voisiko edustuksellinen demokratia vahvistua, jos sitä rakennettaisiin lähtien siitä, missä edustuksellisuus voi kuntalaisten näkökulmasta toteutua parhaiten?

Kaupunkiaktivismi-hankkeen näkökulmasta hyvin kiinnostava on myös Kuntasäpinää-hankkeen tavoite kartoittaa, millaisten teemojen ja ongelmien parissa asukasaktivistit eri puolilla Suomea toimivat. Aktivismien tarkastelu kautta maan voi auttaa hahmottamaan, millaiset ratkaisut aktivismien tukemisessa voisivat olla hyödyksi valtakunnallisina ja mitä on parempi ratkaista paikallisemmin.

Aktivismitapaukset keskustelunherätteiksi dokumenttifilmilläkin

Kuntasäpinää-hankkeessa jäsennettiin alussa media-analyysin avulla aktivismien teemoja. 50 aktivismia käsittelevän paikallislehtijutun pohjalta tunnistettiin aktivismien teemoiksi asuin- ja luonnonympäristö, palvelut, alueen identiteetti, elinkeinot ja tulevaisuus ja paikallinen päätöksentekokulttuuri ja hallinto. 

Tietoa on sittemmin hankittu haastatteluilla ja asukaspaneelikeskusteluilla. Haastateltuina on aktivisteja etelärannikolta Kemijärvelle (http://kuntasapinaa2015.vuodatus.net/lue/2015/06/monimuotoista-asukasaktiivisuutta-ympari-suomen). Esimerkkeinä on paneuduttu mm. vanhempainyhdistysaktivismiin Turussa, Pohjois-Karjalan Siun SOTEen ja kemiläisten toimintaan kaivoshankkeisiin vaikuttamisessa.  

Metropoliseudun esimerkkeinä ovat mukana Myyrmäki-liike (http://kuntasapinaa2015.vuodatus.net/lue/2015/02/myyrmaessa-tehdaan-nayttavaa-julkisen-tilan-taidetta), Hyvä kasvaa Järvenpäässä -liike (http://www.hyvakasvaajarvenpaassa.fi/) ja aktivismi Roihuvuoressa (http://roihuvuori.com/).

Aktivismiesimerkeistä on tuotettu videoita hankkeen omalle Youtube-kanavalle (https://www.youtube.com/channel/UC3JiX5ctLt8tbCOD74WqdUA). Videoista tullaan myös koostamaan dokumenttifilmi. Kaupunkiaktivismi-hankkeen tavoin työn etenemisestä kerrotaan ja keskustelua herätetään blogissa (http://kuntasapinaa2015.vuodatus.net/) ja Facebook-ryhmässä (https://www.facebook.com/groups/kuntasapinaa2015/).

Havaintoja tähän mennessä

Tähänastisten haastattelujen pohjalta on hahmottunut, että kansalaisliikkeiden aktivisteja yhdistää halu ottaa asioita omiin käsiin ja saada tulosta aikaan yhdessä itse tekemällä. He ovat tyypillisesti pettyneitä julkisen hallinnon tapaan ottaa kansalaisten näkemyksiä huomioon. Aktivistit eivät toiminnassaan useinkaan identifioidu kuntaan vaan tiettyyn, heille merkitykselliseen paikalliseen alueeseen. Yhteisöllinen identiteetti on aktivisteille tärkeä.

Miten puhua liikkeiden demokraattisesta merkityksestä – etenkin jos sitä ei ole?

Tutkimuksen yksi potentiaalinen kompastuskohta on löytää sanoja ja ilmaisuja, joilla erilaiset ihmiset voivat tulkita käsillä olevan asian samalla tavoin ja pystyvät keskustelemaan siitä toisiaan ymmärtäen. Kuntademokratian kehittämisen auttamisessa tarvittaisiin keskustelua kansalaisliikkeiden merkityksestä demokratian kannalta: Onko liikkeiden ja edustuksellisen demokratian välillä suhdetta? Pitäisikö olla ja jos pitäisi, millainen?

Erityisen haastavaa tästä suhteesta keskusteleminen voi olla niissä yhteyksissä, joissa suhdetta ei ole. Keskustelua tarvittaisiin konkreettisten päätelmien tekemiseen esimerkiksi siitä, miten luottamushenkilöiden kannattaisi kansalaisliikkeiden suhteen toimia demokratian vahvistumiseksi.

Aktivismien ymmärtämisen tutkimusvälineenä Kuntasäpinää-hankkeen tutkijat ovat todenneet hyödylliseksi käsitteen totuudessa eläminen. Alkujaan uskontotieteessä käytetty käsite on tässä vapautettu pyhyysajattelusta ja pelkistetty tarkoittamaan toimimista sen mukaan, mikä itselle on tärkeää. Läheinen on myös ajatus omien arvojen ja niiden mukaisen hyvän elämän havainnollistamisesta omalla toiminnalla. Tätä voi kutsua prefiguratiivisuudeksi (prefigure =tehdä näkyväksi, antaa muoto).

Nykyajan poliittinen toiminta on pitkälti prefiguratiivista: vaikuttamaan pyritään viestimällä asioita näkyvällä toiminnalla ja näyttämällä samalla muille esimerkkiä. Esimerkiksi hervantalaisten ehdotus järjestää äänestys Hervannan itsenäistymisestä omaksi kunnakseen voi olla vaikuttava mahdollisen äänestyksen aikaan saamisen kautta. Ehdottaminen on kuitenkin ja ehkä ennen kaikkea vaikuttava tekona itsessään. Ehdottaminen viestii, että vaikuttamismahdollisuuksista on tärkeä välittää, niistä tarvitaan keskustelua ja niiden parantamisessa voi itse olla aktiivinen.

Prefiguraation käsite voi auttaa ymmärtämään sitä paradoksia, että yhteiskunnan jatkuva yksilöllistyminen saa aikaan yhteisöllisyyttä. Internet ja sosiaalinen media mahdollistavat sen, että ihmisten eriytyneet tavat heijastaa omaa yksilöllistä minuuttaan ympäristöönsä – ja siten laajentaa oman kokemusmaailmansa piiriä – saavat vastakaikua samanmielisten taholta ja korostavat heidän minuuttaan nostamalla heitä ikään kuin jalustalle hetkellisten yhteisöjen keskipisteiksi.

Demokratiapäivänä hahmotetaan aktivismien ja kuntademokratian tulevaisuuspolkuja

Sovimme, että jatkamme hankkeidemme välillä vuoropuhelua töiden edetessä. Kun aineistoa on pitkälti koossa niin kaupungeista kuin maaseudultakin, päästään hahmottamaan kansalaisaktivismin urbaaneja ja epäurbaaneja erityispiirteitä. Tämä voisi auttaa esimerkiksi suunnittelemaan erilaisten kuntien kokemustenvaihto- ja oppimistilaisuuksia aktivismien ja demokratian tukemisessa, vaikka osaksi kansallisen Kuntademokratiaverkoston (http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/demokratia/kuntademokratiaverkosto/Sivut/default.aspx) toimintaa.

Yksi tämänsuuntainen vuoropuhelumahdollisuus onkin jo järjestynyt, kiitos Kuntaliiton. 13.10.2015 järjestämme osana Demokratiapäivän ohjelmaa (http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/demokratia/demokratiapaiva/Sivut/default.aspx) Neljäs sektori kuntien kumppanina -työpajan, jossa on tarkoitus muodostaa kansalaisten ja hallinnon suhteen ja kuntademokratian erilaisia tulevaisuuskuvia ja tunnistaa kehityspolkuja niitä kohti. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan! Ilmoittautua voi täällä (http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/demokratia/demokratiapaiva/Sivut/default.aspx).

Valmistelemme pajaan alustuksiksi esimerkkejä kuntademokratian uudistussuunnista erilaisissa kunnissa. Kuntasäpinää-hankkeessa on tunnistettu kiinnostavaksi mm. Rovaniemen aluelautakuntamalli, jossa asukkaat ovat päässeet lautakunnan virallisen aseman vuoksi vaikuttamaan alueensa asioihin paremmin kuin esimerkiksi epävirallisissa asukasraatimalleissa.

 

Tulevaisuuskuvien hahmottelussa tuntuu hyödylliseltä pohtia myös aktivismeihin liittyviä vielä niukasti hyödynnettyjä mahdollisuuksia. Miten kuntademokratiaa mahdollisesti voisi vahvistaa vaikka se, jos kunta hyödyntäisi aktiivisesti aktivistien tietämystä edistyksellisistä esimerkeistä kansalaisten vaikuttamisessa ja hallinnon ja aktivistien yhteistyöstä siinä?

Voisiko hallinto saada sisäiseen hyvien käytäntöjen levittämiseen mallia kansalaisliikkeiden tavoista oppia toisiltaan? Esimerkiksi menestyneen Myyrmäki-liikkeen toimintaa ovat monet muut liikkeet hyödyntäneet esikuvanaan.

 

Millaisia asioita ja esimerkkejä työpajassa olisi hyödyllistä nostaa esiin? Kuulemme mielellämme ehdotuksia ja kommentteja vaikka alla olevan kommenttikentän kautta tai Facebookissa Kaupunkiaktivismi-ryhmässä (https://www.facebook.com/groups/kaupunkiaktivismi/) tai Kuntasäpinää 2015 -ryhmässä (https://www.facebook.com/groups/kuntasapinaa2015/)!