Yksi tutkimushankettamme motivoivista taustatekijöistä oli alun alkaen huoli tavasta, jolla hallitus ja ministeriöt ovat viime vuosina valmistelleet Suomen kuntarakenne- ja sote-uudistuksia. Valmistelua on viety eteenpäin ”ylhäältä alas”, kuuntelematta ja ottamatta näihin keskeisiin uudistuksiin systemaattisesti mukaan kansalaisyhteiskunnan toimijoita, järjestöjä, yhdistyksiä ja asukkaita.

Tässä mielessä Pohjois-Karjalassa 2014 käynnistynyt pilottihanke on mielenkiintoinen ja tärkeä. Maakunnassa on valmisteltu sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän vetämänä omaa ”Siun SOTE”-mallia, jonka mukaan alueen terveydenhuolto ja sosiaalityö jatkossa järjestetään ja tuotetaan. Mallia on valmisteltu useissa työryhmissä, joissa on ollut mukana asukkaita, kuntayhtymän henkilökuntaa, kuntien, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten edustajia ja asiantuntijoita.

Kävimme kysymässä hankkeessa aktiivisesti mukana olleen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen toiminnanjohtajalta Elina Pajulalta (kuvassa oik.) ja kuntayhtymän projektipäälliköltä Heli Aallolta (kuvassa vas.), miten maakunnan asukkaita oikein on kuultu. Sosiaaliturvayhdistys on vastannut asukasosallistumisen järjestämisestä. Elina ja Heli kertoivat viime syksynä järjestetystä ”asukkaiden marraskuusta”, jolloin maakunnassa järjestettiin useita yleisötilaisuuksia, avattiin Ota kantaa.fi -sivustolle palautekysely, kerättiin opiskelijavoimin palautteita eri paikoista, missä ihmisiä vain liikkui, ja tiedotettiin osallistumismahdollisuuksista aktiivisesti niin yhdistysten kuin mediankin kautta. Asukkailta saatiin yli kahdeksansataa palautetta. Prosessi jatkuu tänä keväänä, ja asukkaiden osallistumisesta on tarkoitus tehdä pysyvä osa uutta mallia.

Elina ja Heli kertoivat koskettavia tarinoita asukastilaisuuksista. Jotkut asukkaat olivat tuoneet esiin, että kukaan ei ole koskaan ennen kysynyt heidän kokemuksiaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuudesta. Ja kun asukkaita pyydettiin visioimaan, millaisia tulevaisuuden palvelut ideaalissa maailmassa olisivat, toiveet olivat useimmiten hellyttävän realistisia, esimerkiksi ”jos nyt sinne terveyskeskukseen saisi toisen soittotunnin”. Monet toivoivat niin ikään aidompia kohtaamisia asiantuntijoiden ja asiakaspalvelijoiden kanssa, ”kun se lääkäri oikeasti kuuntelisi, mitä haluan sanoa”.

Helin mukaan ilmassa on muutosherkkyyttä. Päättäjät ja virkamiehet ainakin Pohjois-Karjalassa ovat aiempaa valmiimpia selvittämään ja ottamaan huomioon asukkaiden näkökulmia palveluiden kehittämiseen. Tuleva hallitus voisi ottaa mallia Pohjois-Karjalan Siun SOTE:sta vaikka koko Suomen kunta- ja sote-uudistuksille!